Uusi unelma
Tehokas pikkuyksiö aivan meren lähettyvillä ja nopean kävelymatkan päässä Stockmannilta 1930-luvulla rakennetussa kerrostalossa kauniilla näkymällä idylliselle vanhojen kerrostalojen sisäpihalle on varmaan ollut unelmani siitä asti kun jaksan muistaa. Nyt olen kahteen otteeseen asunut sellaisessa josta en ihan kotiani ole voinut alkaa muokkaamaan koska asun vain väliaikaisesti mutta kuitenkin totutellut asunnossa elämiseen ja rakastunut siihen...tai itseasiassa sen sijantiin.
Näiden kesäöiden viettäminen asunnossani on suoraan sanoen helvettiä. Jos ikkunan (joita asunnossa on vain yksi) pitää kiinni on lämpöhalvauksen yms. liian kuuman lämpötilan tuomien riskien määrä valtava ja kun taas ikkunan pitää auki (kuten teen) ei yötään saa nukuttua naapuruston lintujen äänten vuoksi. Viime öinä olen monesti säikähdellyt linnun ääntä joka kuulosti siltä, että joku olisi viiltänyt sen kurkkua auki ja nyt kun totuin ääneen niin en vain saa nukuttua. Jatkuvaa linnun tai varmaan niiden poikasten huutoa jatkuu aina kello yhdestä yöllä kahdeksaan aamulla joten siinä kun miettii kuinka paljon saa nukuttua kun menee nukkumaan yhdeltätoista ja herää kahdeksalta niin alkaa haaveilemaan äänieristetystä, upouudesta, ilmastoidusta asunnosta keskellä New Yorkia vasta valmistuneen pilvenpiirtäjän ylimmistä kerroksista.
Ensi yön nukun todennäköisesti ystäväperheeni luona Vantaalla.
Tunnisteet: Minä
lähettänyt Eeli R @ 9.28
5 kommenttia
5 kommenttia:
Sama lintuongelma on meilläkin. Meillä vielä siinä määrin, että kun niiden pesä on parvekkeen oven yläpuolella ja jos parvekkeen oven jättää auki, ni saa pelätä, että joku lintunen erehtyy lentämään oveesta sisään :/.
Eikä... no toisaalta lohduttavaa, että meillä on toisemme?
sitä se kaupungissa asuminen on - vanhoissa taloissa ei ilmanvaihto pelaa, ulkoa tulee melua.
Ihanaa omalla tavalla!
Meillä sama lintuongelma, mutta nukunkin korvatulpat korvissa :)) Samalla tavalla sisäpihalle ikkunat :)
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu